Vaellus aikojen halki
Lähdin tutkimaan lähimaastoon kohteita ja nähtävyyksiä. Parin tunnin vaellus onkin matka aikojen halki. Tule mukaan.
Vanha Itämeri
Matka alkaa Neidonkalliolta Litorinan meren rannalta. Itämeren muinainen vaihe lainehti näillä seuduilla ja näillä korkeuksilla 8 000-6 500 vuotta sitten. Nykyiseen merenpintaan nähden se oli noin 50 metriä korkeammalla.
Kuvasta voi ehkä nähdä rantakivikon muotoja. Ainakin rantaviiva kulki suunnilleen tässä kohtaa. Maastossa on meren pohjaan viittaavaa hienoa hiekkaa ja rantakiviä.
Metsä
Metsäautotiet halkovat Suomen metsiä. Ne luonnollisesti palvelevat metsätaloutta helpottaen puun korjuuta. Mutta ne auttavat myös esimerkiksi torjumaan metsäpaloja. Tiet ovat suurimmaksi osaksi lenkkeilijöiden, hiihtäjien ja marjastajien käytössä.
Porkkalan parenteesi 1945-1956
Metsästä löytyy edelleen Porkkalan parenteesin aikaisia rakennelmia. Venäläiset linnoittivat alueen ja kaivoivat juoksuhautoja ja tulipesäkkeitä. Luovuttaessaan alueen takaisin Suomelle rakenteet pääsääntöisesti tuhottiin.
Kuvassa on suhteellisen suuri konekivääripesäkkeen raunio, josta on jäljellä enää kalliomursketta. Paikka on vähän hankalasti saavutettavissa ja irtolohkareiden ympäröimä. Muutenkin pesäkkeen sijoittamisesta kallioseinää vasten voi olla montaa mieltä.
Korkeuseroja ja kallioita
Humaljärven eteläranta on korkeiden kallioiden ympäröimä. Vastarannalla nousevat Etelä-Suomen korkeimmat jyrkänteet. Niiden takaa avautuvat Meikon erämaa ja järvi. Ihmiset ovat liikkuneet näillä seuduilla tuhansia vuosia. Todisteena ovat 4 000-7 000 vuotta vanhat kalliomaalaukset lähisen Vitträskin rannoilla. Miksi niitä ei voisi olla myös näillä kallioilla. Humaljärvi oli Parenteesiajan pohjoisraja. Ja järvi liittyy myös vuoden 1918 tapahtumiin.
Jääkausi
10 000 - 12 000 vuotta sitten päättynyt jääkausi hioi kalliot kauniin sileiksi. Jäämassat siirsivät suuria määriä kiviainesta mukanaan. Välillä mukana pyörineet kivet jäivät paikalleen kallion päälle. Tällaisia kivipeltoja löytyy sieltä täältä. Luonto ei ole vieläkään onnistunut piilottamaan niitä humuksen alle.
1918
Ajat ovat toisinaan raskaat. Tässä punaisten tulipesäke Neidonkallion laelta. Kauniilta kalliolta tulitettiin aikoinaan Sigurdsin kartanoa, josta valkoiset joutuivat pakenemaan Helsinkiä kohti juuri Humaljärven jäätä pitkin.
Nykyaika
Kallion laelta näkyy Suomen korkein rakennus, Prysmian Group:n kaapelitehtaan torni. Vuonna 2025 valmistunut rakennus on tarpeen erityisesti off-shore tuulivoiman tarvitsemien kaapeleiden valmistukseen. Tämä edustaa suurta muutosta energian tuotannossa.
Loppu
Noin seitsemän kilometrin matka päättyy tähän. Lähistön kalliomaalaukset tuhansien vuosien takaa kuvaavat yhteiseloa luonnon kanssa. Mitään sotaisaa tai taisteluja niissä ei ole. Toisaalta uusiutuva energia on ehkä parasta, mitä voidaan tänään rakentaa. Tähän ajatukseen on hyvä päättää matka.
Lisämateriaali
Kohteista löytyy paljon lisätietoa netistä.
- Litorinan merestä löytyy tietoa Wikipediasta ja siitä on yliopistotutkimuksia.
- Porkkalan parenteesi on dokumentoitu hyvin. Suunnistusseura Lynx:n sivuilta löytyy karttoja sen ajan rakennelmista.
- Itsensä Jean Sibeliuksen löytämät Vitträskin kalliomaalaukset on dokumentoitu hyvin.
- 1918 tapahtumista on kirjoittanut esimerkiksi Kjell Westö kirjassa Missä kuljimme kerran.
- Prysmian Group:n kaapelitehtaan tornista kertoo tehtaan oma sivusto.
Voit syöttää tämän listan vaikka tekoälylle, tutkia lisää, ja luoda oma tarinasi. Suunnittele oma matkasi aikojen halki.